Julkaisujen avoimuus kasvussa – tavoitteisiin vielä matkaa

Kaisa Varis

Miltä ammattikorkeakoulujen julkaisujen avoimuus näyttää tilastojen valossa? Entä kuinka hyvin avoimuus on saavuttaamassa kansallisesti ja EU:n tasolla asetetut tavoitteet?

Ammattikorkeakouluissa on viime vuosina kehitetty systemaattisesti avointa toimintakulttuuria. Pohjana avoimuuden kehittämiselle on toiminut Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta . Ammattikorkeakoulujen yhteinen hanke Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä eli ATT-hanke toimi 2015-2017 ja sen tarjoamien mallien myötä avoimen tieteen toimintakulttuuria jalkautettiin myös Kareliaan.

OKM:n avoimen tieteen ja tutkimuksen visiona oli, että vuoteen 2017 mennessä Suomi nousee yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa ja että avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnetään laajasti yhteiskunnassamme. (Avointiede.fi). Tähän tavoitteeseen liittyy oleellisesti tutkimusjulkaisujen avoimuus.  Konkreettiseksi tavoitteeksi on kirjattu, että avoimesti saatavilla olevien tieteellisten julkaisujen osuus on 65% vuonna 2017, 75% vuonna 2018 ja 100% vuonna 2020.  Myös EU:n julkaiseman nk. “Plan S”:n tavoite on selkeä: vuodesta 2020  lähtien julkisten kansallisten sekä eurooppalaisten tutkimusrahoittajien rahoituksella tuotettujen tutkimusjulkaisujen pitää olla lähtökohtaisesti julkaistu luotettavissa avoimissa tiedejulkaisuissa tai julkaisualustoilla. (Maijala 2018). Nämä hyvin kunnianhimoiset poliittiset linjaukset tuovat paineita tehdä nopeita ratkaisuja, ja tarjolla onkin erilaisia kilpailevia visioita siitä millä tavalla avoimuuteen siirrytään (Iiva 2018).

Karelian julkaisujen avoimuus kansallista kärkeä

Karelia on omalta osaltaan sitoutunut noudattamaan avoimen tieteen periaatteita eli julkaisemisessa suositaan oman alan avoimia julkaisijoita (Open Access). Julkaisun avoimuus tarkoittaa, että koko julkaisu on verkossa ilmaiseksi ja esteettömästi kaikkien käytettävissä.

OKM:n julkaisutiedonkeruussa on kerätty tietoa korkeakoulujen julkaisujen avoimesta saatavuudesta vuodesta 2011 lähtien. Julkaisutiedonkeruun data on nähtävillä  Juuli- julkaisutietoportaalissa. Kun tarkastellaan korkeakoulujen julkaisujen avoimuutta viime vuosilta, nähdään että avoimesti saatavilla olevien artikkelien osuus on hitaassa kasvussa, mutta 100% avoimuuteen on vielä matkaa.

Ammattikorkeakoulujen kohdalla avoimien julkaisujen osuus kaikista julkaisuista oli vuonna 2015 63% ja vuonna 2017 72%. Yliopistojen julkaisuista avoimia oli 37% vuonna 2017 (24% vuonna 2015). Yliopistojen kokonaisujulkaisumäärä oli lähes viisinkertainen ammattikorkeakoulujen julkaisumäärään verrattuna.  Kareliassa tilastoitiin vuonna 2017 yhteensä 269  julkaisua (tieteelliset, ammatilliset ja yleistajuiset julkaisut. Avoimia julkaisuja näistä oli peräti 93,3%. Parempaan lukemaan ylsi vain Lahden ammattikorkeakoulu, 94,8%. (Tolonen % Marjamaa 2018)

Ammattikorkeakoulujen suuremmat avoimuusprosentit selittyvät pitkälti sillä, että ammattikorkeakoulujen julkaisuista vain pieni osa on vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, ns. A-tason julkaisuja. Valtaosa ammattikorkeakoulujen julkaisuvolyymista koostuu ammatillisista ja yleistajuisista julkaisuista, joissa julkasukanavat ovat yleensä avoimia. Vuonna 2017 kaikkien ammattikorkeakoulujen julkaisuista A-tason julkaisuja oli n. kymmenen prosenttia, Kareliassa tällaisia julkaisuja tilastoitiin yhteensä vain 11 kpl. Ammattikorkeakoulujen tieteellisistä julkaisuista avoimia oli 52 %, Karelian julkaisuista ainoastaan 18 % (2 kpl). (Tolonen & Marjamaa 2018)

Rinnakkaistallentaminen lisää avoimuutta

Yksi tie julkaisujen avoimuteen on rinnakkaistallentaminen. Tilausmaksullisessa lehdessä ilmestynyt artikkeli voidaan kustantajan niin salliessa rinnakkaistallentaa esim. organisaation omaan tai tieteenalakohtaiseen digitaaliseen arkistopalveluun. Julkaisu voi olla joko ns. kustantajan versio tai tutkijan oma viimeinen (vertaisarvioitu) versio, ja se voi olla saatavissa välittömästi tai kustantajan määrittämän kohtuullisen mittaisen (esim. puoli vuotta) embargoajan jälkeen.  Kareliassa rinnakkaistallentaminen aloitettiin viime keväänä Theseus-julkaisuarkistoon.

Rinnakkaistallentamisen ilmeinen etu on, että se tuo julkaisut vapaasti ja myös pysyvästi saataville. Toisaalta rinnakkaistallenteisiin liittyy erilaisia kustantajien asettamia rajoituksia: saako artikkelin ylipäätään tallentaa, minkä version ja milloin tallennetun version saa julkaista?  (Iiva 2017) Niin kauan kuin tutkijat luovuttavat julkaisunsa oikeudet kustantajille, on rinnakkaistallennusoikeus kustantajien hyväntahtoisuuden varassa. Valtaosa kustantajista kyllä hyväksyy jonkinlaisen artikkeliversion rinnakkaistallentamisen organisaation omaan arkistoon, mutta käytäntöjen ja sopimusten selvittäminen vaatii perehtymistä.

Täydellinen avoimuus edellyttää kattavia neuvotteluja

Avoimen julkaisemisen tilanne elää parhaillaan voimakkaasti. Iivan (2018) mukaan avoimuuden yleistyminen näyttää todennäköiseltä, mutta on yhä epäselvää millä tavalla se tapahtuu. Rinnakkaistallentaminen on kohetanut avoimuutta, mutta pelkästään sen keinoin täydelliseen avoimuuteen ei päästä. Iivan (2018) mukaan  rinnakkaistallentaminen on lisännyt avointen julkaisujen kokonaismäärää noin 10 prosentilla.

Rinnakkaistallentamisen ohella toinen keskeinen reitti julkaisujen avoimuuteen ovat olleet open access -lehdet. Monet näistä lehdistä rahoittavat toimintaansa artikkelimaksuilla, joiden suuruus vaihtelee muutamasta sadasta eurosta useisiin tuhansiin euroihin. (Iiva 2017)

Vaikka open access -lehtien määrä on kasvanut ja monet niistä ovat menestyneet hyvin, tilausmaksulliset lehdet edustavat edelleen valtavirtaa tiedejulkaisemisessa. Kansainvälisellä tasolla lehdet myydään tyypillisesti osana kirjastoille lisensioituja suuria aineistopaketteja. Aineistopakettien hinnat ovat jatkuvasti kasvaneet, vaikka avoin julkaisemisen on yleistynyt (Iiva 2017) Suomessa on FinELib on pyrkinyt neuvottelemaan uusiin sopimuksiinsa julkaisujen avoimuutta tukevia elementtejä.   Suomessa korkeakoulukirjastot ovat toistaiseksi halunneet pitää kiinni lisenssisopimuksista, mutta esimerkiksi Ruotsissa neuvottelut Elsevier-kustantajan kanssa päättyivät umpikujaan sillä OA-ehdoista ei päästy sopuun.

Euroopan komission  ja Science Europen ”Plan S:n” päätavoitteita on kaksi: julkisella tutkimusrahoituksella tuotetut julkaisut on saatava pois maksumuurien takaa kaikkien luettaviksi, ja avoimuus on toteutettava ilman kohtuuttomia kustannuksia. Tavoitteisiin pyritään sopimalla kansainvälisesti mm. kirjoittajien tekijänoikeuksien säilyttämisen tavoista ja avoimuutta tukevista julkaisulisensseistä. Lehtien tilausmaksuille ja avoimuuden mahdollistaville APC-maksuille olisi sovittava yhteinen raja, ja rinnakkaistallentamisen karenssiajoista olisi luovuttava. (Maijala 2018)

Edellä esitetyt tavoitteet vaativat yhteisiä ja kansainvälisesti kattavia neuvotteluja ja sopimuksia.

Ajatuksena on, että tutkimuksen rahoittajat loisivat kriteerit ja vaatimukset palveluille, joita korkealaatuisten avoimutta toteuttavien lehtien ja alustojen olisi tarjottava. Rahoittajien tehtävä olisi kannustaa avointen julkaisualustejan perustamiseen ja tukea niitä tarvittaessa. (Maijala 2018)

Suomessa Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV )on ottanut vastuun avoimen tieteen kansallisesta koordinaatiosta. Uusi koordinaatiorakenne hakee muotoaan tänä syksynä ja käynnistyy 2019 alussa. Tavoitteena on luoda yhteistoiminnan malli, jossa kaikkien ääni tulee kuulluksi, tieto kulkee ja pystytään tekemään koko suomalaista tutkimusyhteisöä ohjaavia linjauksia ja päätöksiä.

 

Lähteet

Tolonen, T. & Marjamaa, M. 2018. Ammattikorkeakoulujen julkaisujen avoimuus. Kreodi 3/2018. https://www.kreodi.fi/en/25/Artikkelit/480/Ammattikorkeakoulujen-julkaisujen-avoimuus.htm

Ilva, J. 2017. Pitkää tietä huipulle? Julkaisut ja avoimuus Suomessa. Tietolinja, 2017(1). http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201702161692

Iiva, J. 2018. Ajankohtaista avoimesta julkaisemisesta ja sen mittaamisesta. Esitys KOTA-seminaarissa 29.8.2018. http://www.doria.fi/handle/10024/161317

Maijala, R. 2018. PLAN S – eurooppalaisten rahoittajien yhteistyöllä avoin julkaiseminen valtavirraksi. Suomen akatemia. https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/blogi2/2018/plan-s–eurooppalaisten-rahoittajien-yhteistyolla-avoin-julkaiseminen-valtavirraksitoimialoista-ja-paneelien-tutkimusaloista/

 

Kaisa Varis
julkaisukoordinaattori
Karelia-ammattikorkeakoulu

Kansikuva: Christina Morillo / Stock Snap

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana Ammattikorkeakoulujen avoin TKI, oppiminen & innovaatioekosysteemi –hanketta, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama korkeakoulutuksen kärkihanke. Hanketta koordinoi Seinäjoen ammattikorkeakoulu.